Top

Rebeccan kasvihuone-elämää

Seuraa matkaa ensimmäisistä pohjatöistä aina kasvukauteen saakka

Perusta oma niitty

Se on kaikkein trendikkäintä ja parasta, mitä voit tehdä puutarhallesi. Vaikka tekisit sen vain pieneen osaan, vaikkapa vain 10 neliömetrille, se tekee suuren eron puutarhasi faunalle. Jätä ruoho leikkaamatta; eläimet niin maanpinnan ylä- kuin alapuolellakin viihtyvät niityillä. Siellä ne asuvat ja lisääntyvät.

Jos kaikki luonnontilaiset alueet katoavat, eläimillä on aina vain vähemmän elintilaa, niiden normaali käyttäytyminen häiriintyy ja lopulta meillä ei enää ole pieneliöitä.

Niittyjen perustaminen on siksi elintärkeää ja on välttämätöntä, että priorisoimme sitä. Kunnat ovat alkaneet perustaa niittyjä puistoihin ja tienpientareille. Nyt meidän yksityishenkilöiden on aika tehdä sama, jotta pinta-ala kasvaa. Niitty ei sitä paitsi vaadi kylvämistä tai hoitoa.

 Tee näin perustaaksesi oman niityn:

Vaihe 1:

  • Aloita valitsemalla aurinkoinen kasvupaikka. Sen tulee olla paikka, jossa maa on melko ravinneköyhää, muttei kuitenkaan paikka, jossa on paljon juuririkkaruohoja kuten vuohenputkia ja nokkosia.
  • Kaiva pois ruoho ja puhdista pois ruohonjuuret. Haravoi pois kivet ja tasoita maa. Laita mielellään paksu kerros hiekkaa maan pinnalle, 1–2 dm paksuudelle. Siten niittykukat viihtyvät paremmin, ja lisäksi mehiläiset voivat ryömiä hiekkaan ja nukkua siellä.

Vaihe 2:

  • Osta niittykukkien siemeniä. On olemassa valmiita sekoituksia tai voit tehdä oman. Siemenet kannattaa sekoittaa hiekkaan ja sirotella ne ympäriinsä, koska silloin ne sekoittuvat paremmin. Paras aika niittykukkien kylvämiseen on elo- ja syyskuussa.
  • Siementen tulee olla mullan ja hiekan päällä, mutta niitä voi varovasti haravoida maahan, jotta ne eivät lennä pois. Toisaalta voit myös peittää ne kuitukankaalla.

Vaihe 3:

  • Eri siemenet itävät eri vauhdilla ja jotkut siemenet tarvitsevat lisäksi kylmää talven yli itääkseen. Tietyt niittykukat kukkivat vasta toisena vuonna, joten niitystä tulee luultavasti kauniimpi ajan myötä.
  • Jos niitty on mielestäsi liian harva, voit istuttaa sille valmiita perennoja, jolloin saat rehevän istutuksen jo ensimmäisenä kesänä.

Vaihe 4:

  • Kun niitty on päässyt alkuun, perusta mehiläishotelli tai laita niitylle vähän puuta, jossa mehiläiset ja muut hyönteiset voivat asua. Silloin olet luonut optimaalisen asuinpaikan, jolloin hyönteiset jaksavat ahertaa ja pölyttää puutarhassasi enemmän kuin koskaan, koska olet saanut niille aikaan olosuhteet, joissa ne voivat tehdä pidempiä työpäiviä, koska niillä on lyhyempi kotimatka.

Niityn hoito-ohjeet:

Niittyä on todella helppoa hoitaa eikä se vaadi suurta panostusta.

Tärkeintä on, ettet lisää maan ravinnepitoisuutta, ja siksi niittyä ei pidä lannoittaa. Muutoin niittykukat eivät viihdy siellä ja muut kasvit valtaavat tilan.

Loppukesästä elokuussa on aika niittää niitty. Mielellään viikatteella tai terävällä raivaussahalla. Niitä niitty n. 5 cm maanpinnan yläpuolelta. Anna heinän ja kukkien maata niityllä kevääseen asti. Se suojaa juuria ja maahan ryömineitä kimalaiskuningattaria pahimmalta kylmyydeltä talven aikana. Keväällä, suunnilleen valkovuokkojen kukkiessa, on aika haravoida heinät ja kerätä ne pois, jotta uudet heinät ja kukat saavat tilaa ja pääsevät kasvamaan.

Tomaatit kasvihuoneessa

Herään aina aikaisin, kun olen lomalla. Aiemmin kuin silloin, kun menen töihin. En laita herätyskelloa soimaan, ja on tavallaan ärsyttävää, kun ei saa nukuttua, mutta tavallaan se on myös ihanaa. Kun menen portaat alas ja kasvihuonetta kohti paljain jaloin pelkässä aamutakissa, ylleni laskeutuu rauha, joka on melkeinpä hengellinen. Kaikki nukkuvat, ja vain minä olen hereillä.

Kasvihuoneen ovi on kesäisin aina auki, vuorokauden ympäri, koska haluan, että kasvihuoneessa on mahdollisimman hyvä ilmasto. Kun yöt ovat viileitä, kasvit saavat levätä ja ottaa vettä vahvistuakseen seuraavaa kuumaa päivää varten.

Sido tomaatit:

Tomaattikasvien tuoksu kasvihuoneessa jättää kukkivat sitruspuut varjoonsa. Tomaatit ovat nyt kasvaneet korkeiksi, ja olen jo kauan sitten sitonut ne naruun, jonka olen kiinnittänyt sangon kahvan ja kasvihuoneen katon välille.

Varkaat vievät ravinteita:

Varkaiden nyppiminen pois kasveista on ehdottoman tärkeää hyvän sadon saamiseksi. Varkaat ovat pieniä versoja, jotka kasvavat rungon ja lehtien haarakohtiin. Nappaa ne pois, jotta kasvin energia menee niiden sijaan tomaatteihin ja kukkiin.

Tomaattien lannoitus:

Jos lannoitat tomaattejasi joka viikko, lannoitteen saanti on tasaista ja kasveista tulee vastustuskykyisiä tauteja kuten latvamätää vastaan. Tasainen kastelu ja tasainen lannoitus ovat kaiken a ja o. Minä lannoitan Hornum-lannoitteella. Sitä on saatavana nestemäisenä ja jauheena, jota sekoitan veteen. Voit ostaa sitä täältä Willab Gardenilta. Se on ehdottomasti paras lannoite, jota olen käyttänyt! Lannoitan koko elokuun, jotta tiedän tomaateilla olevan tarpeeksi ravinteita.

Korjaa tomaattisato:

Tomaatit ovat alkaneet toimittaa satoa, ja olen poiminut ensimmäiset auringon kypsyttämät tomaattini kasvihuoneesta. Jos tomaatteja poimiessani olen epävarma siitä, ovatko ne kypsiä, kierrän tomaattia, ja jos se irtoaa varresta, kun olen kääntänyt sitä puoli kierrosta, se on kypsä. Muutoin se saa kypsyä vielä muutaman päivän. Mielestäni paras tapa nauttia tomaateista on leikata ne siivuiksi ja laittaa kerroksittain mozzarellan kanssa ja maustaa balsamico-kastikkeella, suolahiutaleilla ja mustapippurilla. Paras grillauslisuke, jonka tiedän!

Lupiinit – kauniita mutta ongelmallisia

Tiesitkö, että lupiini on uhka luonnonvaraisille kasveillemme kuten kissankelloille ja päivänkakkaroille. Niittykukat uhkaavat tulla lupiinien syrjäyttämiksi, mikä voi johtaa siihen, että muutaman vuosikymmenen päästä saattaa olla vaikeaa poimia seitsemää lajia niittykukkia tyynyn alle juhannusaattona. Lupiini on nimittäin haitallinen vieraslaji, joka uhkaa biologista monimuotoisuuttamme.

Pohjoisamerikkalainen komealupiini on tuotu tänne puutarhakasvina. Se leviää nopeasti ja viihtyy erinomaisesti pohjoisessa ilmastossamme, mutta kauniin pinnan alla piilee uhka. Lupiini nimittäin sitoo maahan paljon typpeä. Niin paljon, että se syrjäyttää muut niittykukat, jotka eivät lainkaan viihdy sen kanssa. Sitä paitsi komealupiini on myrkyllinen sekä ihmisille että eläimille.

2019
2022

Monissa paikoissa on alettua taistella lupiinia vastaan pyrkien estämään sen leviäminen. Jos haluat rajoittaa lupiineja ympäristössäsi, tehokkain tapa on niittää lupiinit monta kertaa vuodessa ennen kuin ne muodostavat siemenpalkoja. Siten ne eivät pääse leviämään. Pienet esiintymät voi kaivaa ylös ja heittää pois. Laita ne siinä tapauksessa poltettavaan jätteeseen tai vieraslajeille tarkoitettuun paikkaan jäteasemalla.

Tietysti sinun on myös nautittava kauniista kukista, kun hävität niitä. Seuraavan kerran kun poimit itsellesi suuren kimpun lupiineja, voit nauttia tavallista enemmän, koska poimimalla mahdollisimman paljon lupiineja teet palveluksen sekä itsellesi että luonnolle!

Kasvata omia leikkokukkia

Aloittaessani 14-vuotiaana harjoittelemaan kukkakaupassa kotikaupungissani unelmoin siitä, että seison kassalla leikkokukkakylmiön edessä ja teen asiakkaille kauniita, värikkäitä ja tyylipuhtaita kimppuja. Leikkokukat olivat suurinta luksusta, jonka saatoin kuvitella, ja lapsuusympäristössäni ne olivat harvinaisia. Äitini kasvatti kesäisin kehäkukkia ja astereita piilossa olevassa nurkassa kasvimaalla, mutta muuten lapsuudenkodissani ei ollut kukkakimppuja.

Kukkien kasvattaminen on minusta helpompaa kuin vihannesten kasvattaminen. Tuholaisia on vähemmän ja kasvu on voimakkaampaa. Kylvän melkein kaikki kukkani kasvihuoneessa aikaisin keväällä ja istutan ne myöhemmin keittiöpuutarhaan. Siellä ne saavat kasvaa suuriksi. Kesäkukkien kuten leijonankitojen, punakosmosten ja tsinnioiden lisäksi kylvän myös monia perennoja kuten morsiusharsoja, kaunopunahattuja ja lehtoakileijoja.

 Näin kylvän kukat:

  • Tarvitset kylvömultaa kaukalossa
  • Kastele multa
  • Sirottele siemenet kosteaan multaan
  • Levitä ohut kerros multaa siementen päälle
  • Laita valoisaan paikkaan ja pidä kosteana
  • Vaihda suurempiin ruukkuihin, kun taimet ovat riittävän isoja käsiteltäviksi, ja myöhemmin lopulliseen kasvupaikkaansa.

Joitakin vuosia sitten en voinut kuvitellakaan antavani kenellekään oman puutarhani kukista tehtyä kimppua. Se ei tuntunut tarpeeksi hienolta ja eksklusiiviselta. Nykyään olen muuttanut mieltäni ja nyt se on minusta yksi hienoimmista asioista, joita voin antaa ja saada. Kukat on kasvatettu rakkaudella vahingoittamatta ympäristöä pitkillä kuljetuksilla maailman toiselta puolelta, ja sitä paitsi annan omaa aikaani sekä jotakin, josta muuten olisin nauttinut itse. Antaa se jollekin toiselle on eksklusiivista jos mikä!

Voisin sanoa vielä paljon muutakin omien leikkokukkien kasvattamisesta ja omana kukkatoimittajanaan olemisesta. Toukokuun tarhaorvokeista ja tulppaaneista lokakuun kaunopunahattuihin ja tuoksuherneisiin minun ei tarvitse ostaa ainuttakaan kukkaan, mutta silti minulla on uusi kimppu joka viikko. Nyt esimerkiksi on pioneiden aika, ja kimppujen tekeminen pioneista, särkyneistäsydämistä ja piennarpoimulehdistä on kauneimpia ja hienoimpia asioita, joita tiedän.

Kasvihuoneen luonnollinen varjostus

Kasvihuoneen omistaminen on luksusta. Saan tunteen välimerenilmastosta suuriman osan vuodesta. Saan kasvihuoneessani paljon ihania hetkiä aamuisin ja varsinkin iltaisin. Kesäpäivät kasvihuoneessa voivat sen sijaan olla aika kuumia. Auringon porottaessa lämpötila voi kohota 40–50 asteeseen, mikä on liikaa sekä minulle että kasveille. Siksi tarvitaan varjoa. 

Kun päätin, mihin kohtaan puutarhassa sijoitan kasvihuoneen, tein sen luonnollisen varjon perusteella. Luumupuu antoi varjoa samoin kuin suuret koivut kauempana puutarhassa. Optimaalinen sijainti kasvihuoneelle on paikka, jossa varjo liikkuu kasvihuoneen yli päivän aikana.

Jos sinulla ei ole luonnollista varjoa kasvihuoneellesi, voit istuttaa persikkapuun tai viiniköynnöksen kasvihuoneen sisään. Muutkin kasvit ovat tietysti mahdollisia, mutta on valittava kasvi, joka pitää lämmöstä. 

Olen kasvattanut säleikköön kaksi persikkapuuta, jotka olen istuttanut maahan kasvihuoneen sisään. Puut eivät olisi viihtyneet suurissa ruukuissa, joten otin ylös muutaman laatan kasvihuoneen lattiasta ja kaivoin kuopan. Sitten täytin kuopan mullalla ja istutin puun. Juuret ovat päässeet hakeutumaan ulos, ja puu on nyt veden suhteen täysin omavarainen. 

Vielä parempi on varjostaa kasvihuone ulkopuolelta niin, ettei lämpö pääse sisään. 

On olemassa esimerkiksi nopeasti kasvava kärhö, jonka voi istuttaa kiipeämään kasvihuoneen ulkopuolta pitkin. Lasien puhdistamisesta tulee silloin tietysti vaikeampaa, mutta lämmön kannalta on paljon parempi varjostaa ulko- kuin sisäpuolelta.

Kaikkein paras on kuitenkin puu, joka varjostaa kasvihuonetta. Jos sinulla siis on mahdollisuus siihen, minun paras vinkkini on ostaa nopeasti kasvava puu, joka antaa varjoa tulevina vuosina. Jos puusta varisee oksia tai persikoita kuten minun tapauksessani, lasit kestävät sen kyllä. Lasit ovat kestäviä, enkä ole enää huolestunut siitä, että niille sattuisi joitain.

Ehdotuksia nopeasti kasvaviksi puiksi:

  • Terijoensalava            
  • Imeläkirsikka
  • Rauduskoivu
  • Tuomi
  • Metsähaapa