Harvat kasvit vievät lapsuuden kesiin yhtä vahvasti kuin pelargonit. Tuoksu tuo hetkessä mieleen mummin kuistin. Valkoiset pitsiverhot marmorisella ikkunalaudalla loivat kauniin kontrastin pehmeän ja kovan väliin, ja juuri siellä olivat myös pelargonit.
Muistan, että mummillani oli tarkka kaava pelargonien hoidosta vuoden kierrossa, ja niitä hoidettiin hyvin eri tavalla eri vuodenaikoina. Lapsena se oli minusta tylsä kasvi, tätimäinen ja vanhanaikainen. Niin sitä ihminen muuttuu. Nyt rakastan pelargonejani yhtä paljon kuin mummi omiaan. Samaten minulla on kaava, jonka mukaan hoidan niitä vuoden mittaan.
Nyt on aika leikata pelargonit ja herättää ne eloon talvilevon jälkeen. Otan niistä pistokkaita. Vihreästä versosta, joka on sinnitellyt talven yli, leikkaan 7-10 cm:n mittaisia pistokkaita ja jätän niihin vain ylimmän kasvuston.
Sitten tökkään pistokkaan multaan tai turvebrikettiin. Itse suosin jälkimmäisiä. Minusta juuret kehittyvät nopeammin briketissä. Se myös helpottaa työtä sitten, kun istuttaa pistokkaat isompiin ruukkuihin. Riski vaurioittaa juuria on pienempi, ja on myös helpompi nähdä, milloin juuret ovat kehittyneet tarpeeksi ja kiertyneet briketin ympärille.
Kun istutan pelargonit uudelleen, käytän hyvää lannoitettua multaa tai erityistä pelargonimultaa. Silloin pelargonit saavat hyvät ravinteet ja multarakenteen, mikä saa ne viihtymään.
Muita kasveja, joista voi ottaa pistokkaat ja kasvattaa samalla tavalla:
- Laventeli
- Puksipuu
- Hortensia
- Jättiverbena
- Värinokkonen
Jos et ole ennen ottanut pistokkaita, niin kannattaa kokeilla ensin pelargoneilla. On helppoa ja huippuhauskaa seurata niiden kehitystä.
Vastaa